Bara baajataa 2016 kana keessa akka Daareektooreetii Dagaagina Naamuusaa fi Inspeekshinii Sadrkaa Naannootti akkasumas Garee Dagaagina Naamuusaa fi Inspeekshinii sadarkaa Godinaatti balleessaa naamuusaa Abbootiin Alangaan raawwatamuun qorannaan mirkanaa’e irratti tarkanfiin/itti gaafatamummaan/ haala armaan gadiitti dhiyaaten mirkanaa’ee jira.

Abbootii Alangaa 3 balleessaa naamuusaa cimaa raawwatan yakkas waan ta’eef, bu’ura seeraa Labsii 214/2011 keewwata 17(4) jalatti tumamee jiruun eegumsi seeraa karaa Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa adeemsa isaa eeggatee erga irraa ka’ee booda, to’annaa seeraa jala oolanii yakka malamaltummaan galmeen irratti qulqulaaaa jira.

Kana keessaa Abbaan Alangaa tokko yakkaa irratti dhiyaatee falmiin bitaa fi mirgaa gaggeeffamaa erga turee booda, adabbii hidhaa cimaa waggaa 6tin adabamtee jirti.

Hanga ammaa barreeffamni kun qilleensarra oolutti Abbootii Alangaa balleessaa naamuusaa cimaa raawwachuu isaanii ragaan mirkanaaee 9 ta’an buuura Dambii 218/2013, keewwata 121tin gama Gumii Naannoo Bulchinsa Abbootii Alangaan hojiirraa dhorkamanii kan jiran yemmuu tau, kana keessaa guyyaa 45 keessatti abbootii Alangaa hojiirraa dhorkaman 7 irratti adabbiin garagaraa Gumii Naannootin irratti kennamee jira.

Kan namoota lamaa immoo adeemsarra kan jiruudha.

Abbaa Alangaa tokko balleessaa naamuusaa cimaa gocha matta’aa fudhachuu raawwate balleessaa naamuusaa cimaan himachuun akkuma jirutti ta’ee yakka malamaltummaannis akka itti gaafatamu eeruun gara Daareektooreetii Yakka Malamaltummaatti akka darbu godhamee jira. Warra balleessaa naamuusaa cimaa wal fakkaatu raawwatan gochi raawwatame yakkas waan ta’eef, qindeessinee dabarsuuf adeemsarra kan jirru ta’uudha.

Gareen Dagaagina Naamuusaa fi Inspeekshinii Godinaalees dhimma kanarratti xiyeeffannoo cimaan hojjachuu qabu.

Galmeewwan himata dhimma badii naamusaa Daarektooreetii Dagaagina Namuusaa fi Inispeekshiniitiin Gumii Naannootti akkasumaas karaa Garee Inspeekshinii Godinaan Gumii Godinaatti dhiyaate ilaalchisee;

============================

kan bara darbe irraa as darbe galmee 44;

haaraan dhiyaate galmee 32 yoo ta’u;

waliigalaan himannaan dhiyaate galmee 76 dhiyaatee jira.

Kana keessaa murtii Gumii Naannoo/Gumii Godinaa/ kan argate galmee 53(69.74%) yoo tau;

kan murtii Gumii Naannoo/Godinaa argatan keessaa;

murtiin adabbii galmee 42(Abbootii Alangaa 46) ta’an irratti murtiin adabbii :-

akeekachiisa barreeffamaa,

adabbii mindaa,

mindaa fi sadrkaa irraa gadi buusuu fi hojiirraa gaggeessuu irratti kennamee jira.

Kana keessaa Abbootiin Alangaa balleessaa naamuusaa cimaa raawwatan 8 hojiirraa gaggeeffamanii jiru.

Abbootin Alangaa 3 bilisaan gaggeeffamaniiru.

galmee sababa ragaan abbaan alangaa Inspeekshinii fi himatamaan dhabamuun fi sababa adda addaatiin adda cite cufame galmee 5 yoo tau;

galmeen 2 sababa abbaan alangaa hojii abbaa alangummaa gadi lakkiseef cufameera.

Galmeen 1 immoo angoo Gumii Godinaa waan ta’eef, gara sanatti akka deemu karaa Gumii Naannon murtaa’ee qajeelfamee jira.

Galmeen 22 beellamaan adeemsarra kan jiruudha.

Galmee oliyyataa murtii Gumii Naannoo komachuun karaa abbootii alangaa balleessaa jedhamuun adabbiin irratti kennamee fi karaa Abbootii Alangaa Daareektooreetii Inspeekshiniin galmee muraasa gara Gumii Waliigalaa Bulchinsa Abbootii Alangaatti galmee 21 irratti Oliyyanni gaafatamee ilaalamaa kan jiruudha.

Akka waliigalaatti eeruuwwan balleessaa naamuusaa dhiyaachaa jiruu fi qabatamaannis qulqulaa’ee balleessaan naamuusaa jiraachuu mirkanaa’ee himanni dhiyaatee falmiin bitaa fi mirgaa gaggeeffamee adabbii kennamaa jiru irraa wanti hubatamu ogeeyyiin cicimoo ogummaa isaanii duguuganii ummata isaanii tajaajiluun bu’aa gurguddaa buusan bayyeen akkuma jiran ogeeyyiin seeraa(Abbootiin Alangaa) muraasni waadaa uummataaf seenan dagachuun faayidaa dhuunfaa isaaniif duursa kennuun balleessaa naamuusaa cicimaa hanga yakka gogaa raawwachuutti mula’achaa jiru. Ogeeyyiin Rakkoo Naamusaa hamaa keessa seenani jiran kun Ergamaa fi galmoota mana hojii keenyaa galmaan akka hin geenye yaaddoo guddaa uumanii jiru. Kanaafuu, dhimma kanarratti xiyeeffachuun sirreessuun gahee hunda keenyaa ta’a.

===================//=====================

Ergaa Daarekteera Daareektooreetii Dagaagina Naamuusaa fi Inspeekshinii BAAWO ob Goshuu Naggasaa.

**********************//**********************

Kabajamtoota, itti gaafatamtoota hojii BAAWO irraa eegalee sadarkaan jirtan, Abbootii Alangaa sadrkaa hundarratti argamtan, Hojjattoota Bulchinsaa sadarkaa kamiyyuu irratti argamtan akkasumaas ogeessota biroo muudamtoota Gumii taatan sadarkaa kamiyyuu irratti argamatan akka hubattan kan barbaannu, ogummaa abbaa alangummaa ogummaa kabajamaa sirni haqaa roga hundaan akka Naannoo keenyaattis ta’ee akka biyyaatti akka mirkanaa’u gochuu keessatti gahee bakka buu’mmaa hin qabne qaba. Gahee hojii gurguddaa seeran Biiroo Abbaa Alangaa fi caasaa isaa sadarkaan jiruttis ta’ee Abbootii Alangaa Naannoo keenyatti galmoota fi ergama qabannee milkeessun mula’ata akka Biirootti qabanne jirru bira gahuu kan dandeenyu fi amantaa uumataa horachuu kan dandeenyu hojii keenya qajeeltoowwan naamuusaa ogummaa abbaa alangummaa akkasumas kan hojjattoota bulchinsaa sadarkaa daraan olaanatti kabajnee yoo hojjanne qofaadha. Abbootiin Alangaa keenya baayyeen gahee hojii isaanii naamuusaa olaanaa gahumsaa olaanaan bahachuun bu’aa gurguddaan qabatamaan lakkaa’uun danda’amu kan milkeessan yoo ta’u, ogeeyyiin(Abbootin Alangaa) muraasni garuu balleessan naamuusaa isaan raawwatan mula’ataa fi ergama qabanne kan faallessu, waada uummataaf galame kan dagate, ammanataa uummanni mana hojii keenyaa fi abbaa alangaa irratti qabu akka hin daballe kan dhorku, maqaa mana hojii keenyaa fi ogummaa keenya xureessaa kan oolan fi gochi isaanii yaaddeessaa ta’uu, eeruu guyyaa guyyaan dhiyaachaa jiru akkasumaas dhimmoota falmiirra jiran irraa hubachuun ni dandaama.